Meidän nuorimmaisen synttärit olivat tässä äitienpäivän kynnyksellä ja tyhjäsin kukkavarastoni kakun päälle, kun en remppahommilta ehtinytkään uusien tekoon. Onneksi synttärisankari ei esitä vielä vastalauseita, joten kakku kelpasi Kelpasi jo pursotusvaiheessa niin hyvin, että pieni käsi kävi kermaa raapaisemassa, onneksi kohdan sai kukilla peittoon

Kakun täytteenä valkosuklaa-mousse sekä mansikoita survoksena. Pursotukset Vispikermalla, koristeet sokerimassaa ja marsipaania.

Leivontatauko jatkuu, mutta onneksi oli pakastimessa hyydykekakkua, josta sai nopsasti sulatettua vieraalle (ja omalle väelle myös) kahvin seuralaista. Tässä kakussa oli sitruunarahkaa, kermaa, Marianne Crushia, liivatetta, digestivekeksiä ja voita. Päälle koristevarastosta muutama kukkanen ja suklaalla kiekurat.

Sen verran vielä jumittaa käsi, ettei meinannut millään onnistua tuo spritsaus. Mutta periksi ei anneta. Eikä lannistuta jo yli kolme viikkoa kestäneen sairastelurumbankaan alle, vaikka pakko on myöntää, että koville on ottanut. Tekisi jo kovasti mieli leipoakin, mutta taidetaan syödä pääsiäisen herkutkin vasta joskus myöhemmin, kunhan väki on taas iskussa.

Tämä pikkuiselle pojalle valmistettu kakku on tehty jo niin aikaa sitten, etten enää muista yhtään mitä täytteenä oli, päällä/pursotukset ovat kuitenkin Flora Vispiä ja koristeet sokerimassaa/marsipaania.

Leipomukset ovat olleet hyvin vähissä jo jonkin aikaa, on ollut sellainen aallonpohjavaihe vaihteeksi elämässä, mutta josko se tästä taas iloksi muuttuisi, kun pikkuhiljaa kesää kohden mennään. Tuo ihana aurinko tekee ihmeitä, kun vain jaksaa itsensä ulos raahata. Joten ei muutako eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Namihiireltä tuli ystävänpäivänä ihana servettipaketti, en ole raskinut sitä vielä edes avata, ihaillut vain. Mutta kun saan jonkun ihanan ystävän päiväkahviseurakseni, niin teen jotain herkkuleivosta ja laitan niitä servettejä kattaukseen. Ja laitan siitä sitten kuvaakin. Sitä siis odotellessa

Meillä vietettiin pikkutaaperon synttäreitä ja koska kaveri ei vielä esittänyt toiveita tarjoilujen suhteen, päätti äiti yhdistää runebergit ja synttärit ja talven ja kaiken muunkin samaan ja käytin jemmassa olleet ylijämäruusut koristeluun. Lisäksi sokerihelmiä.  Kakun väliin laitoin mansikkasurvosta ja kermavaahtoa. Päällinen pursotettu Flora Vispillä.

Tarjottavana oli myös viipaleleipiä, kierrepullia ja niitä Runebergeja. Tuon tarjoiluastian ystäväni toi Ikeasta.

Talviaiheista kakkua toivottiin, väreinä valkoinen ja vaaleansininen. Reunat ja päällinen sokerimassaa, koristeet sokerimassaa, marsipaania ja sokerihelmiä sekä pikeeriä. Täytteenä sitruunanmakuinen valkosuklaamousse sekä vadelmahillo. Pursotukset Flora Vispiä.

Ruusuja vähän lähemmin, tässä nuo pienet helmetkin sentäs näkyvät.

Meillä vuodenvaihteessa juhlitaan yksiä synttäreitä, perhosten lukumäärä kertoo päivänsankarin iän, kukkien määrä jotain muuta. Sähkökatkot piinasivat meilläkin, mutta ei meillä mitään hätää ollut, jotkut ovat vieläkin ilman sähköä tuossa muutaman kilometrin päässä

Ylläoleva kakku on ihan perustäytekakkupohja, kuuden munan kakku, täytteenä kermaa, rahkaa ja kotipihan marjoja viime kesältä. Sekalainen siinä purkissa luki ja ainakin vattua, pensasmustikkaa, karhunvattua ja mansikkaa sieltä bongasin. Oikein hyvää sekalaista (juu, tenavat niitä nimikylttejä raapusti ja sieltä löytyy paljon mielenkiintoisempiakin juttuja ...)  Päällinen on kermaa ja vähän mansikkatomusokeria.

Allaoleva kakku on perinteinen hyydykekakku marsipaani- ja suklaakoristein.

Tämän äidilleni tehdyn piparityön myötä toivottelen kaikille oikein ihanaa, makoisaa ja rauhaisaa Joulunaikaa! Nähdään taas samoissa merkeissä joulun jälkeen!

Toivottelee Hönttä ja pikkuisin leipuriapulainen

Myyjäisiin väkersin taas tonttuvauvoja marsipaanista ja sokerimassasta sekä sokerista + vedestä joulukelloja, joihin muut koristeet ja pohja sokerimassasta. Joulukellot tein samalla ohjeella kuin pääsiäisen aikoihin tein pääsiäismunan. Muottina pienet kuusenkoriste-joulukellot.

Taas näitä jokajouluisia kynttiläpipareita... ai että minä sitten tykkään näitä näprätä, vaikka aikaa siihen kyllä tuhraantuu aika tavalla...

Pikeeriä ja sokerimassaa, hiukkasen marsipaania joukossa.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi saimme maahan valkean lumipeitteen ja siitä syntyi sitten idea tähän kakkuunkin, jolla juhlistimme 94-vuotiaan Isänmaamme vuosipäivää. Pursotukset on tehty Flora Vispillä, muutoin koristelu marsipaanilla, sokerimassalla, elintarvikeväreillä sekä pikeerillä.

Oikein hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille täällä piipahteleville!

Täälläkin on päästy vähän joulun makuun ja aloiteltu piparkakkutöiden tekoa, vaikka tuo remontti taitaa kyllä aikatavalla tänä vuonna rajoittaa näitä näpräyshommia, mutta jos nyt jotakin jossain välissä  Tätäkin piparitupaa on päivätolkulla näprätty aina pikkuisen silloin, pikkuisen lisää tällöin. Vähän niinkuin oikeetakin tupaa...

Kaulin huvikseni palat puu-kuviokaulimella ja tuli mielestäni kivan elävä pinta. Ikkunat tein kondiittorinsokerista, johon laitoin tipan keltaista elintarvikeväriä. Verhot on valkosuklaata + suklaasiirtokuvaa. Muutoin koristelut pikeerillä.

Pikkumiehen synttäreille meni tämä Nalle Puh- kakku. Lehtiin olisi voinut hiukan enemmän laittaa värejä, mutta ajatukset ovat viimeaikoina liikkuneet niin kaikessa muussa, ettei jaksanut edes lehtien sävyjä ajatella. Onneksi sentäs Puh on oikean värinen

Päällinen, lehdet ja Puh ovat marsipaania, pursotukset vanhaa luotettavaa Flora Vispiä. Flora Kuohuakin olen testaillut, mutta meillä ei tykätty sen mausta, vaikka hyvä sitä oli pursotella.

Kakun sisällä itsetehtyä kuningatar-hilloa sekä kerma-rahka-valkosuklaaseosta.

Tämä kakku matkasi eräälle työpaikalle kiitokseksi. Kakkupohja on kuuden munan sokerikakku, täytteenä mansikkasurvosta ja mansikka-valkosuklaamousse. Pursotukset ja päällinen Flora Vispiä. Koristeet sokerimassan ja marsipaanin sekoitusta sekä suklaata.

Maalausurakka ulkona tältä vuodelta ohi ja sen kunniaksi meillä syödään kohta tällaisia syksyn sävyisiä leivoksia. Pohjana leivoksissa on neljän munan sokerikakku, jossa hiukan makua antamassa ruis- ja perunajauhot.

4 munaa

1,5 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

0,5 dl ruisjauhoja

0,5 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

Sokeri ja munat vaahdotetaan. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään siivilän läpi varovasti sekoittaen. Taikina kaadetaan leivinpaperin päälle uunipellille. Paistetaan noin 7 minuuttia 225 asteessa.

Annetaan levyn jäähtyä ja halkaistaan se kahteen osaan. Levyjen päälle levitetään mansikka-vadelma-hilloa. Hillon annetaan imeytyä levyihin viileässä, sillävälin valmistetaan leivoksien täyte.

Täyte:

5 dl Flora Vispiä + 3 rkl mansikkatomusokeria

1 dl Turkkilaista partaäijä jogurttia

100 gr valkosuklaata sulatettuna

250 gr rahkaa

1 dl mansikkahyydykejauhetta 1,25 dl vettä sekoitettuna

Vatkataan Flora Vispi vaahdoksi, maustetaan tomusokerilla. Lisätään jogurtti, sula valkosuklaa, rahka ja hyydykejauhe-vesi-seos. Sekoitetaan tasaiseksi. Täyte levitetään toiselle pohjalevylle ja käännetään sitten toinen levy (hillopuoli alaspäin) leivosten yläosaksi. Annetaan leivosten hyytyä viileässä muutaman tunnin tai vaikkapa yön yli. Kunnolla hyytyneet levyt on helpompi leikata annospaloiksi.

Leikatut leivokset voidellaan pinnalta omppu-pihlajanmarjasoseella. Koristellaan ohueksi kaulitulla marsipaanilla, pihlajanmarjoina on näissä punaiset hedelmä- irtokarkit ja lehtinä oikeat pihlajan syksyiset lehdet.

( Laitan nämä leivokset Namihiiren syksyiseen kisailuun.)

Meillä on takka, joka oli tarkoitus vaihtaa leivinuuniin, mutta kun ne mokomat painavat niin kauheasti, ettei rakenteet taida semmoista kestää, niin olemme miettineet kevyempää vaihtoehtoa eli takkaleivinuuni-systeemiä. Ja nyt tarvin teidän apua, nimittäin, jos jollakulla olisi tämmöinen käytössä, siis niin, että siellä ylläolevassa leivinuunissa myös olis paistettu niitä leipomuksia, ettei vaan haudutettu ruokia, niin kertokaapa miten se lämpö on siellä pysynyt. Siis kuinka korkeita lämpötiloja ja miten kauan lämpö säilynyt jne. vai onko ihan turha kapistus. Sillä haluan ehdottomasti sellaisen, jossa voi pullat, sämpylät, rieskat sun muut paistaa sen lisäksi, että se lämmittäisi huushollin...

Tervehdys kaikki täällä kävijät   Elomme on ollut jokseenkin työntäyteistä kotimme remontin ja laajennuksen vuoksi ja toisaalta en ole malttanut koneella aikaa viettää, kun kodissamme on pikkuinen ihana ipana muiden murenoiden lisäksi. Kesä meni siis vauvaa ihmetellessä ja ihastellessa sekä vahtiessa, ettei kukaan putoa rakennustelineiltä tai syö nauloja, maalia tai koske ylipäätään yhtään mihinkään. Itsekin voitin korkeanpaikan kammoni ja kiipesin isännän yllytyksestä rakennustelineille maalaamaan, mutta lopetin sen jälkeen, kun astuin suoraan maaliastiaan ja olin tulla alas nopeammin kuin on terveellistä...

Vauvamme kastejuhlia vietettiin heinäkuun helteillä, vähän tavallista myöhemmin, jotta pieni ehti kasvaa ja vahvistua. (...ja että mies ehti vaihtaa kaikki ikkunat ennen juhlaa... ) Pikkuinen prisessamme sai nimekseen Milja Juliana. Ristiäistarjoiluista ei valitettavasti tullut yksityiskohtaisia kuvia nappailtua, mutta tuosta kakusta oli yksi ja sitten yleiskuvaa pöydästä, näkyy siinä vähän pipperskakkuja, hyydykekakkua ja sen semmoista.

Kakun päällinen oli mmf-taikinaa, alla kermavaahtoa. Kakun välissä muistaakseni mansikkamousse ja tuoreita mansikoita. Koristeet sokerimassaa ja marsipaania, sekä suklaata.

Tämä kakku meni 3-vuotiaan neidin kahvipöytään. Täytteenä valkosuklaa-mansikkamousse sekä mansikkasurvos, pursotukset Flora Vispiä, koristeet marsipaanin ja sokerimassan sekoituista, sokerihelmiä ja suklaata.

Nämä hellekelit ovat pikkasen haasteellisia kakuntekoilmoja, mutta haasteethan on tarkoitettukin voitettaviksi Naatiskellaan nyt aurinkokeleistä, kun niitä kerrankin on!

Nämä kakut menivät kaikki samaan paikkaan, vaikka hiukan erilaisia ovatkin. Täytteet kuitenkin kaikissa samat eli kuuden munan suklaakakkupohjat mansikkasurvoksella ja valkosuklaa-tuorejuusto-moussella täytettyinä. Päällinen mmf- kuorrutetta, koristeet marsipaanin ja sokerimassan sekoitusta.

"Nyytti pieni syliimme annettiin,

se maidolle tuoksuu, on lämmin niin

ja hiustupsusta pieniin varpaisiin

se on ihana, ihana niin"

Saimme äitienpäivän kynnykselle suloisen pienen tyttären, joka piti perhettämme jännityksessä koko masussaoloajan aina synnytykseen asti, mutta hienoille viikoille päästiin ja ihan hyvän kokoinen ja topakka neiti tuli. Nyt olemme päässeet nauttimaan vauvantuoksuisesta arjesta ja ihanista kevätkesän aurinkopäivistä. Leivottukin toki on, mutta niistä joku toinen kerta.