Lapset olivat koulussa saaneet Runebergin torttuja ja valittivat, ettei ne maistuneet ollenkaan hyville. Luulenpa, että karvasmantelin maku oli se, mistä eivät pitäneet. En näet tykkää siitä itsekään, niinpä meidän versiossa ei karvasmantelia ole.

Tästä annoksesta tuli 12 isoa torttua.  (Iloleipurien silikonisissa muffinivuoissa paistettu, Confetin sivuilta katsoin, jotta valmistajalla on näköjään ihan oikeita Runebergin torttu- vuokiakin, mutta samaltahan nämä maistuvat näinkin)

200 gr voita

1,5 dl sokeria

1 rkl siirappia

2 munaa

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1,5 dl mantelijauhetta

1 dl murskattuja digestive-keksejä

½ tl inkivääriä

1 tl kardemummaa

Koristeluun hilloa tai marmeladia

tomusokeri-vesikuorrute

Rasva ja sokeri vaahdotetaan. Kananmunat lisätään yksitellen hyvin sekoittaen. Kuivat aineet (eli kaikki loput) sekoitetaan hyvin keskenään ja lisätään taikinaan. Sekoitetaan tasaiseksi ja lusikoidaan vuokiin.

Paistetaan 200 asteessa n. 15 minuuttia. Jäähtyneiden torttujen päälle koverretaan pieni kolo, johon hilloa lusikoidaan. Kaiverruksesta syntyneet tähteet kannattaa syödä heti, etteivät pahene. Tomusokeri-vesikuorrutteella viimeistellään Runebergit juhla-asuun.  

Toisinaan pitää tehdä kahvipöydän herkut pikkukiiruulla ja ykskätisenä. Tämmöset pikaleivokset tein pakastimesta löytyneistä torttutaikinalevyistä, säilykepersikoista ja  säilykekirsikoista. Kananmunalla voitelin levynpuolikkaat ennen kuin nuo härpäkkeet siihen päälle ladoin. Uunissa paistoin noin varttitunnin 225 asteen lämmössä. Valmiiden leivosten päälle sihtailin vielä tomusokeria, siitäkin puolet pellille  

Tässä minä nyt olen, 4040g ja 52 cm pitkä pojanpätikkä ja pidän huolen, että äiti ei hetkeen näpertele tänne yhtään mitään. Synnyin 21.1.2010 rv:lla 39, maailmaantuloni kesti 1h 40 minuuttia. Koko perheen olen jo kieputtanut pikkuisen pikkurillini ympärille ja isot siskot sekä veikat vahtivat kellosta, ettei kukaan saa pitää minua kauempaa kuin toiset. 

"Meillä on kotona - arvaa kuka!
Vauvanhoitoko rankkaa muka?

Vaippa kun täyttyy tavarasta,
innolla paapotaan parkuvaa lasta,
peppua pestään ja uutterasti
rasvataan otsasta varpaisiin asti.

Itku kun alkaa niin rinta suuhun,
aikamme ei enää riitä muuhun.
tutkitaan tarkasti varpaita vauvan,
silmiin me tuijotellaan sitä kauan.

Päällä on puhdas potkupuku,
tulkaa katsomaan, koko suku!"

-T.Marttinen-

Osallistuin joulukuussa Kakkusankareiden järjestämään arvontaan ja niinhän tuo onni potkaisi ja posti toi eilen voittamani palkinnon  harmillista, että kone taas temppuilee, enkä saa kuvia liitettyä, mutta laitan linkin tuohon perhosvuokaan, joka oli voittona. Lisäksi oli kauniita ruusukuviollisia muffinivuokia.

Kiitos ihanasta palkinnosta! Kohtahan täällä on taas synttärit, joten 9-vuotias tilasi heti perhoskakun itselleen.

Kuusivuotias sai joululahjaksi suloisen pikkuisen muumivuoan ja pyysi, että tekisin sillä hänelle kakun. Vuoan mukana oli ohjekin, jonka näpyttelen joskus paremmalla ajalla. Nyt haluaisin vinkkejä, miten tuon kakun koristelisi. Joku, jolla vastaava vuoka, niin kertokaapa tai toki saa muutkin antaa vinkkiä.

Pukki toi minulle toivomani kirjavuoan ja pitihän se heti testata, kun kerran oli juhliakin. Meidän perheessä vuoden viimeiset synttärit ovat 30.12

Nuottiviivastot tein näppärästi Patchwork-muotilla ja maalasin vain elintarvikeväreillä. Sivellin pitäisi uusia, kun ei tule enää tarpeeksi tarkkaa jälkeä. Kukat ovat marsipaania, pursotukset Flora Vispiä. Kakun välissä on täytteenä persikkaa ja valkosuklaamoussea.

Tässä kuvassa näkyy paremmin tuo kirjan muoto. Ihana vuoka, jolla saa täytteenkin hyvin hyydytettyä!

Eikös oo aika mahtava kumpu  Ja viikot tänään tasan 36...

Pistetäänpäs näin vuoden vaihtumisen kunniaksi muutama kuva tämän vuoden piparitöistä, etteivät jää vallan laittamatta.

Joulupukki- ja lumiukkomuotit tilasin Confetista ja nuo ihqut pikkupossut ovat kaupanpäällisiä, kun tein tilauksen Kakkusankareilta.

Tähän loppuun onkin sopiva toivotella kaikille oikein ihanaa ja idearikasta Uutta Vuotta 2010!

Tämän jouluisen hyydykekakun myötä toivotan kaikille blogiystävilleni oikein ihanaa joulunaikaa 2009

Pitkästä aikaa tulin päivittämään tätäkin blogiani. Koneemme hajosi ja vei mukanaan tuhansia valokuvia. Sitten äitini sairastui vakavasti ja se vei lopunkin inspiraation bloggailuun. Jospa se kipinä taas jostain löytyisi.

Kakun pohjana digestive-keksejä sekä ihan ehtaa voita. Itse hyydyke sisältää 6:n liivatelehden lisäksi 1/2 dl persikkalientä

3 dl Flora Vispiä

1 prk maitorahkaa

1/2 pussia marianne crushia

2 rkl tomusokeria

Pursotukset elintarvivärillä värjättyä flora vispiä, koristeet marsipaania ja sokerimassaa.

Lähikuvaa koristeista. Lumihiutaleet tehty leikkurilla sokerimassasta.

Tämmöisen kukkakakun tekaisin tässä yks päivä lasten synttärivieraille. Synttärit ovat kyllä olleet jo ajat sitten, mutta juhlia voi monta kertaa samaakin heppua  Kukat ovat marsipaanista, kuorrutukset Flora Vispiä, välissä sitä samaa sekä mansikoita. Päälle ripoteltu vielä hiukan Marianne-rakeita.

Omppupiirakoita ym. omppuherkkuja on tehty useampiakin, kiitos hyvistä vinkeistä ja linkeistä, joita arvonnan myötä olen saanut. Lisääkin saa ja ehtii vielä antamaan. Minun koneellaoloa rajoittaa huomattavasti nykyisin se, etten kertakaikkiaan voi istua koneen äärellä vaan pitää seisoen olla. Istuessa alkaa oitis huippaamaan ja tulee huono. Syy on tuon pikkaraisen kuperkeikkoja heittelevän veitikan  Eikö vaan olekin lutunen pieni

Nyt täällä tehdään hilloja ompuista, karhuvatukoista, aronioista ja luumuista sekä kerätään puolukoita niin ahkerasti, että höyry nousee päästä. Tai ainakin sosekattilasta. Pihallakin on touhuttu syyshommia, kun säät kerran ovat niin lämpimät ja aurinkoiset. Ruska on nyt kauneimmillaan!  Ilokseni huomasin myös, että minun vartekokeilunikin on onnistunut ja pihlajassa kasvaa nyt terhakka päärynäpuunalku. Kunpa se selviäisi talven yli, olisi niin metkaa nähdä sen joskus tuottavan satoakin

3- vuotias sai taas vieraan ja nyt oli siis tosi hyvä syy kokeilla tätä niin monissa blogeissa ihailemaani Brita-kakkua.  Vauvapaakarin sivuilta otin ohjeen. Väliin laitoin Flora Vispiä, rahkaa, mansikoita, mustikoita, vadelmia ja karhunvadelmia. Loput marjoista sitten koristeeksi päälle.

Tarviiko sanoa, että oli muuten sitten hyvää

Juhlat jatkuvat. Joskus vieraat tulevat yllättäin ja silloin tehdään kakkukin pikavauhdilla. Onneksi varastosta löytyy aina sen verran kakkuvärkkejä, että saadaan yksi synttärikakku tehtyä

Lehdet suklaasta (pihamaalta keräsin ruusunlehtiä ja niiden päälle sitten sula suklaa => pakkaseen toviksi kovettumaan, aitojen lehtien irrotus ja koristeet valmiit. Helppoa kuin mikä) Ruusu marsipaania. Pursotukset Flora Vispiä ja sisällä mansikkasurvosta sekä valkosuklaamoussea.

Tässä 7-vuotiaan synttärikakku valmiina, aarrearkku olikin aiemmin esittelyssä. Päällä marsipaania niin järvessä, saaressa kuin reunan ruohoissa. Arkusta tuli vähän iso saareen ja kakkuun nähden, mutta ensikerralla sitten parempi. Toisaalta syöjiä (siis lapsivieraita ja omia lapsia) oli kyllä niin monta, että aarrearkku katosi hetkessä eikä ollut siihen nähden yhtään liian iso. Kaikki on niin suhteellista

Karttaa ja hiekkaa lähemmin. Kartta marsipaanille maalattu elintarvikevärein, hiekka Marianne-rouhetta.

Meillä on tässä elo-syyskuussa kolmet synttärit ja yksi hääpäivä. Ja tietenkään kellekään kummille tai muulle ei sovi aikatauluihin tulla samana päivänä jonkun toisen kanssa. Se tietää sitten kakkutehtailua useampaankin otteeseen. Toisaalta onkin mukavampi, ettei kaikki vieraat tulekaan samalla kertaa, ehtii vähän itsekin olemaan vieraiden kanssa.

Tässä parit kakut, kuvat marsipaanille maalattuja.

Ja yksi napostelutarjotin  Porkkanat ja viinirypäleet olivat varsinkin lasten mieleen. Viinirypäleet Zilga- lajiketta, omassa kasvihuoneessa kukoistavat.

Blogin päivitys on kertakaikkiaan ollut jäässä, kun en ole marjojen poimimiselta ja säilömiseltä sitä ehtinyt tehdä. Mutta laitetaanpa nyt kuvia sitten enemmän kerralla tai ainakin yritän niin... lasten nukahtamisesta ei voi aina mennä takuuseen... kun kissa on poissa, hiiret hyppii pöydille

Tämä koriste on poikamme synttärikakkuun menossa. Valmistettu suklaasta, sulatin siis Pandan suklaata ja sulalla suklaalla tein tuon aarrearkun kannen talousrullahylsyn puolikkaan päälle => pakkaseen kovettumaan ja sitten nuo päädyt taas sulalla suklaalla "liimattu" kiinni. Arkun seinät ja pohja leikattu suklaalevystä ja liimattu samoin sulalla suklaalla. Oikein terveellinen ja kevyt vaihtoehto marsipaanille  Nuo kulmien ja reunojen sekä kannen "nauhat" ovat marsipaania. Aarteet ovat karkkeja, hopeahelmiä ja kultahelmiä.

Alemmassa kuvassa kansikin "liimattu" jo paikoilleen.

Tänä vuonna saimme pitkästä aikaa oikein kunnon mustikkasadon ja uunissamme on valmistunut koemielessä monenlaisia piirakoita. Tämä piirakka nousi ykköseksi koko perheen mielestä, niinpä muita ei sitten enää tehtykään  Ohjeen olen joskus tyttösenä vihkooni raapustellut, alkuperästä en sen tarkemmin tiedä.

Ohjeesta tulee uunipellillinen

1,5 dl juoksevaa margariinia

2 dl sokeria

4 munaa

5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinj.

4 tl vaniljasokeria

1,5 dl maitoa

n.  300 gr mustikoita ja vadelmia

Sokeri ja rasva sekoitetaan, lisätään munat hyvin vatkaten. Keskenään sekoitetut kuivat aineet lisätään vuorotellen maidon kanssa. Sekoitetaan tasaiseksi, mutta ei vaivata, ettei piirakasta tule sitkeää. Seos levitellään uunipellille, joka on vuorattu leivinpaperilla ja voideltu kevyesti kasvisöljyllä. Marjat ripotellaan päälle. Jos haluaa, voi marjojen määrää lisätäkin, meillä väki tykkää tällaisesta, jossa piirakkataikinaa näkyy marjojen välistä.

Paistetaan 175 asteessa noin 40 minuuttia. Kypsän piirakan päälle voi ennen tarjoilua sihdata tomusokeria.

Juhannuksena juhlimme mieheni syntymäpäivää, tenavat halusivat nuita sydämiä laittaa tasan iskän iän verran ko äiti ei suostunu laittaa niin montaa kynttilää  En kyllä ihan tarkkaan laskenut tuliko niitä oikia määrä, mutta ei se niin tarkkaa enää tuossa iässä ole

Tämä toinen kakku oli hyydyke-kakku, johon tuli "sitä-mitä-kaapeista-löytyi" ja sieltä löytyi valkosuklaamoussea, kermavaahtoa, rahkaa, persikkamehua, liivatetta ja päälle mansikoita soseutettuna ja liivatteella hyydytettynä. Pohjassa voita ja digestivekeksejä. Pursotukset meni vähän epäsymmetrisesti, johtuen keskittymishäiriöstä, ko joku kisko koko aika hameenhelmasta ja hoki "äit-tä äit-tä" eikä se ollut kyllä mun mies, ko en ole sen äiti

Tänään juhlimme minun 37-vuotista elämääni sekä mieheni ja minun 11-vuotiskihlapäivää. Tarjolla mm. tällainen lakkakakku sekä allaoleva mansikkatorttu. Tuo mansikkatorttu kuuluu ehdottomasti tähän kihlapäivään, koska sellaista söimme silloin kihlajaisissammekin  Tortun ohje löytyy täältä